Asennustyöhön käytettävän ajan vähäinen osuus pysäyttää
Rakentamisen hukka nousi vahvasti esiin myös Prefekt Day 2026 -tapahtumassa. Aarni Heiskanen käsitteli puheenvuorossaan korjausrakentamisen tuottavuusloikkaa sekä tiedon ja teknologian mahdollisuuksia rakentamisen tehokkuuden parantamisessa. Puheenvuoron yhteydessä Heiskanen muistutti Aalto-yliopiston Hukka LVI- ja sähkötöissä -tutkimuksesta, joka konkretisoi hyvin sen, kuinka paljon asentajan työpäivään mahtuu muutakin kuin varsinaista asennustyötä. Aalto-yliopiston vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa työmaatutkimusta tehtiin neljällä työmaalla. Sähkötöissä varsinaisen asennusajan osuus oli 24 prosenttia ja putkitöissä 15 prosenttia. Tutkimuksessa matalaa asennusajan osuutta selittivät erityisesti materiaalilogistiikan haasteet putkitöissä ja edeltävien tehtävien valmius sähkötöissä.
Lukuja olennaisempaa on kuitenkin se, mitä niiden taustalta löytyy. Asentajien aikaa kuluu välttämättömien tukitoimintojen lisäksi asioihin, jotka eivät vie rakentamista eteenpäin. Tutkimuksessa tällaisiksi tunnistettiin muun muassa odottelu ja uudelleen tekeminen. Samalla tutkimus osoitti, että työn tuottavuutta voidaan parantaa kehittämällä suunnittelua, työnsuunnittelua ja materiaalilogistiikkaa sekä kasvattamalla esivalmistusastetta. Tämä muuttaa olennaisesti tapaa, jolla rakentamisen tuottavuutta kannattaa tarkastella. Kysymys ei ole ensisijaisesti siitä, miten asentaja saadaan työskentelemään nopeammin, vaan siitä, miten suurempi osa ammattihenkilön työpäivästä saadaan käytettyä varsinaiseen ammattityöhön.
Hukka syntyy, kun työ ei pääse virtaamaan suunnitellusti
Rakennustyömaalla hukka ei yleensä synny yhdestä suuresta epäonnistumisesta. Se kertyy pienistä katkoksista, jotka toistuvat päivän aikana. Työvaihe ei pääse alkamaan, koska edellinen vaihe on kesken. Materiaali ei ole oikeassa paikassa. Suunnitelmassa on epäselvyys, johon tarvitaan vastaus. Työ joudutaan keskeyttämään tai jo tehtyä työtä korjaamaan. Jokainen tällainen tilanne kuluttaa työaikaa ja resursseja, vaikka rakennushanke ei etene vastaavassa suhteessa. Tästä syystä tuottavuuden parantamisen ensimmäinen kysymys ei välttämättä ole, kuinka yksittäinen työvaihe voidaan tehdä nopeammin. Ensin kannattaa selvittää, mikä estää työtä etenemästä suunnitellusti.
Odottaminen kuluttaa työaikaa huomaamatta
Odottaminen on yksi rakentamisen helposti tunnistettavista hukan muodoista. Työtä voidaan joutua odottamaan esimerkiksi siksi, etteivät työn aloitusedellytykset ole kunnossa tai edeltävä tehtävä ole valmistunut. Ongelma ei kuitenkaan rajoitu odottavaan työntekijään. Rakennushankkeen työvaiheet ovat riippuvaisia toisistaan. Kun yksi työvaihe ei valmistu suunnitellusti, vaikutukset voivat siirtyä seuraaviin tehtäviin. Juuri tästä syystä Aalto-yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin asentajien ajankäytön lisäksi hukatun ajan juurisyitä ja asentajilta puuttuvia aloitusedellytyksiä. Hukan vähentämisessä huomio kannattaakin suunnata myös siihen hetkeen, joka edeltää työn aloittamista. Onko työalue valmis? Onko tarvittava materiaali saatavilla? Ovatko suunnitelmat riittävän selkeät? Voidaanko työ tehdä ilman tarpeettomia keskeytyksiä? Hyvä tuottavuus rakentuu siitä, että työn tekemiselle on olemassa edellytykset silloin, kun työ pitäisi tehdä.
Materiaalilogistiikka ratkaisee, mihin ammattilaisen aika kuluu
Rakentaminen ei etene ilman materiaaleja, mutta materiaalien liikuttaminen ei vielä itsessään tarkoita, että rakennus valmistuu. Materiaalia vastaanotetaan, varastoidaan, etsitään, siirretään ja työstetään ennen varsinaista asentamista. Osa näistä tehtävistä on välttämättömiä, mutta huonosti toimivassa materiaalilogistiikassa ammattihenkilön aikaa voi kulua työhön, jota olisi mahdollista vähentää paremmalla suunnittelulla ja työn organisoinnilla. Aalto-yliopiston tutkimuksessa materiaalilogistiikan haasteet olivat yksi syy putkitöissä havaittuun matalaan asennusajan osuuteen. Tutkimuksessa materiaalilogistiikan kehittäminen nostettiinkin yhdeksi keskeiseksi keinoksi tuottavuuden parantamisessa. Tässä on tärkeä ero. Materiaalin siirtyminen työmaalla voi näyttää ulospäin aktiiviselta tekemiseltä, mutta tuottavuuden kannalta olennaista on kysyä, kuinka paljon tätä käsittelyä tarvitaan ennen kuin materiaali päätyy osaksi valmista rakennusta. Mitä vähemmän asentajan työpäivään sisältyy vältettävissä olevaa materiaalien etsimistä, siirtämistä ja käsittelyä, sitä enemmän aikaa jää varsinaiseen ammattityöhön.
Virheet ja uudelleen tekeminen kuluttavat resursseja useaan kertaan
Uudelleen tekeminen on erityisen kallis hukan muoto, koska alkuperäiseen työvaiheeseen käytetty aika on jo kulunut. Virhe täytyy ensin tunnistaa. Sen jälkeen on selvitettävä, miten tilanne korjataan. Jo valmistunutta työtä voidaan joutua purkamaan, materiaalia voidaan tarvita uudelleen ja työvaihe on tehtävä ainakin osittain toiseen kertaan. Samalla korjaaminen voi vaikeuttaa seuraavien töiden etenemistä. Myös Aalto-yliopiston tutkimuksessa uudelleen tekeminen nostetaan esimerkiksi ajasta, joka kuluu prosessin kannalta tarpeettomiin asioihin. Uudelleen tekemiseen käytettyä aikaa ei siksi kannata tarkastella vain korjaamiseen kuluneina tunteina. Oleellisempaa on selvittää, mikä aiheutti tarpeen tehdä työ uudelleen. Kun hukan juurisyy tunnistetaan, yksittäisen virheen korjaamisesta voidaan päästä toimintatavan kehittämiseen.
Turha liikkuminen voi näyttää työltä, vaikka projekti ei etene
Rakennustyömaalla liikutaan väistämättä. Työpisteet vaihtuvat, materiaaleja tarvitaan eri puolilla työmaata ja työvaiheet etenevät paikasta toiseen. Kaikki liikkuminen ei kuitenkaan tuota hankkeelle samanlaista arvoa. Jos työntekijä joutuu toistuvasti hakemaan puuttuvaa materiaalia tai työvälinettä toiselta puolelta työmaata, kävely itsessään ei ole varsinainen ongelma. Olennaisempi kysymys on, miksi tarvittava asia ei ollut valmiina siellä, missä työtä tehdään. Sama koskee materiaalien siirtämistä. Jos materiaalia käsitellään ja siirretään useita kertoja ennen varsinaista asennusta, jokainen ylimääräinen käsittely vie työaikaa. Hukan vähentämisessä kannattaa siksi katsoa tekemisen taakse. Kysymys ei ole siitä, liikkuuko työntekijä työmaalla tarpeeksi nopeasti, vaan siitä, miksi tarpeeton matka tai materiaalin siirto täytyy tehdä ylipäätään.
Puuttuva tieto voi pysäyttää työn siinä missä puuttuva materiaalikin
Rakennustyömaa ei ole ainoastaan materiaalien, ihmisten ja koneiden virta. Se on myös jatkuva tietovirta. Työn tekeminen edellyttää suunnitelmia, päätöksiä ja tietoa muiden työvaiheiden tilanteesta. Jos tarvittavaa tietoa ei ole saatavilla, työtä ei aina voida tehdä suunnitellusti. Silloin aikaa kuluu tiedon etsimiseen, kysymiseen ja odottamiseen. Pahimmillaan puutteellisen tiedon perusteella tehty ratkaisu voi johtaa myöhemmin korjaukseen ja uudelleen tekemiseen. Aalto-yliopiston tutkimuksen viestintää koskeva päätulos oli, että asentajat tarvitsevat huomattavasti enemmän tietoa kuin he saavat nykyprosessissa. Tutkimuksessa todettiin myös suunnittelun haasteiden heikentäneen asentajien tuottavuutta. Keskeisiksi kehityskeinoiksi tutkimuksessa nostettiin suunnittelun laadun, työnsuunnittelun ja materiaalilogistiikan kehittäminen sekä esivalmistusasteen kasvattaminen. Tiedonkulkua ei siksi pitäisi nähdä vain viestinnällisenä kysymyksenä. Oikea tieto oikeaan aikaan on yksi työn tekemisen edellytyksistä.
Hukkaa syntyy myös työn valmistelussa ja johtamisessa
Rakentamisen hukkaa tarkasteltaessa huomio kohdistuu helposti asentajan työpäivään. Tuottavuutta kannattaa kuitenkin tarkastella koko tuotantoketjun näkökulmasta. Työn valmistelu ja johtaminen ovat välttämättömiä, jotta työmaa voi toimia. Kaikki niiden ympärille muodostuva työ ei silti automaattisesti tuota lisäarvoa. Jos tieto joudutaan etsimään moneen kertaan, sama asia selvitetään usean ihmisen voimin tai päätöksenteko viivästyy tarvittavan tiedon puuttuessa, seurauksena on samantyyppistä hukkaa kuin varsinaisessa tuotannossa. Ero tuottavan työn ja hukan välillä ei siis kulje työmaan ja toimiston välissä. Olennaisempi kysymys on, auttaako tehty työ hanketta etenemään vai syntyykö tekeminen siksi, ettei prosessi toimi riittävän hyvin.
Kaikki asennustyön ulkopuolinen tekeminen ei ole hukkaa
Hukasta puhuttaessa on tärkeää tehdä yksi erottelu. Olisi liian yksinkertaista ajatella, että kaikki varsinainen asennustyö on tuottavaa ja kaikki muu työtä ympäröivä tekeminen hukkaa. Näin ei ole. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan asentajat käyttävät asennustyön lisäksi aikaa esimerkiksi materiaalien haalaukseen ja työstämiseen työmaalla. Tutkimuksessa näitä tukevia toimintoja kuvataan nykyprosessissa välttämättömiksi, vaikka niidenkin osuutta voidaan vähentää esimerkiksi työnjakoa muuttamalla tai esivalmistusastetta kasvattamalla. Tämä erottelu on tärkeä myös johtamisen kannalta. Työn suunnittelu ei ole hukkaa, jos se mahdollistaa sujuvan toteutuksen. Materiaalien käsittely ei ole automaattisesti hukkaa, jos sitä tarvitaan asennuksen toteuttamiseen. Dokumentointi voi puolestaan olla arvokasta työtä, jos syntyvää tietoa tarvitaan laadun varmistamisessa ja projektin johtamisessa. Todellista hukkaa kannattaa etsiä erityisesti tekemisestä, joka voitaisiin poistaa ilman, että lopputulos heikkenee.
Hukan vähentäminen alkaa oireiden sijaan juurisyistä
Työmaalla näkyvä hukka on usein seuraus jostakin aikaisemmin syntyneestä ongelmasta. Jos asentaja odottaa materiaalia, hukan näkyvä muoto on odottaminen. Juurisyy voi kuitenkin olla materiaalilogistiikassa tai työn suunnittelussa. Jos työ joudutaan tekemään uudelleen, näkyvä hukka on korjaamiseen käytetty työaika. Varsinainen syy voi löytyä esimerkiksi suunnitelmasta, tiedonkulusta tai työvaiheiden yhteensovittamisesta. Jos seuraava työvaihe ei pääse alkamaan, ongelma ei välttämättä ole kyseisen työvaiheen suorittamisessa vaan sitä edeltävän työn valmiudessa. Juuri siksi hukan mittaaminen ei yksin riitä. On ymmärrettävä, miksi hukkaa syntyy. Myös Aalto-yliopiston Hukka LVI- ja sähkötöissä -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hukatun ajan määrän lisäksi sen juurisyitä ja asentajilta puuttuvia aloitusedellytyksiä. Kun juurisyy tunnistetaan, huomio voidaan siirtää yksittäisestä häiriöstä toimintatapaan, joka häiriön synnyttää.
Digitalisaation arvo syntyy vasta, kun se vähentää hukkaa
Rakennusalan digitalisaatiosta keskusteltaessa huomio kiinnittyy helposti teknologiaan. Tuottavuuden näkökulmasta kiinnostavampi kysymys on, mitä ongelmaa teknologialla ratkaistaan. Jos uusi ratkaisu vain siirtää vanhan toimintatavan digitaaliseen muotoon, vaikutus hukan määrään voi jäädä pieneksi. Teknologiasta syntyy todellista arvoa silloin, kun se vähentää tarpeetonta työtä, parantaa tiedon saatavuutta tai auttaa tunnistamaan poikkeaman aikaisemmin. Tämä yhdistää digitalisaation suoraan hukan vähentämiseen. Teknologian tehtävä ei ole tehdä rakentamisesta teknologiavetoista. Sen tehtävä on auttaa tekemään rakentamisesta sujuvampaa.
Rakentamisen tuottavuus ei parane lisäämällä kiirettä
Hukan vähentämisen ehkä tärkein oivallus on lopulta hyvin yksinkertainen. Rakentamisen tuottavuutta ei tarvitse lähestyä vaatimuksena tehdä enemmän samassa ajassa. Jos ammattilaisen työpäivästä voidaan poistaa vältettävissä olevaa odottamista, tiedon etsimistä, materiaalien tarpeetonta käsittelyä, ylimääräistä liikkumista ja uudelleen tekemistä, suurempi osa olemassa olevasta työajasta voidaan käyttää varsinaiseen rakentamiseen. Sama periaate ulottuu työnjohtoon ja projektin johtamiseen. Kun tietoa ei tarvitse jatkuvasti etsiä ja selvittää uudelleen, työaikaa vapautuu työn suunnitteluun, ongelmien ratkaisemiseen ja työmaan johtamiseen. Tässä on myös Aalto-yliopiston tutkimuksen ehkä kiinnostavin viesti. Tutkimuksen mukaan tuottavuuden parantamisessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota aikaan, joka kuluu prosessin kannalta tarpeettomiin asioihin, kuten odottamiseen ja uudelleen tekemiseen. Rakentamisen tuottavuusloikka ei siis välttämättä synny siitä, että työmaalla tehdään nykyistä nopeammin. Se voi syntyä siitä, että poistamme työn ympäriltä mahdollisimman paljon tekemistä, jota ei alun perinkään tarvittaisi.
Teknologian pitää vähentää hukkaa, ei lisätä työtä
Lixanissa rakentamisen digitalisaation arvo nähdään siinä, että teknologia vähentää turhaa työtä ja auttaa käyttämään olemassa olevan työajan paremmin. Kun työajat, kustannukset, aikataulut, viestintä, dokumentointi ja työmaan tapahtumat kertyvät samaan kokonaisuuteen, työmaalta syntyvää tietoa voidaan hyödyntää ilman jatkuvaa erillistä selvittämistä ja raportointia. Lixani ERP kokoaa työmaan keskeiset tiedot yhteen näkymään, jossa projektin etenemistä, resursseja ja tuloskuntoa voidaan seurata ajantasaisesti. Tavoitteena ei ole saada asentajaa työskentelemään nopeammin tai työnjohtoa tekemään enemmän saman päivän aikana. Tavoitteena on vähentää työn ympäriltä sellaista hallinnollista työtä, tiedon etsimistä ja selvittämistä, joka ei vie hanketta eteenpäin. Lixani vähentää rakennusalan yritysten hallinnolliseen työhön käyttämää aikaa ja vapauttaa sitä tuottavaan tekemiseen. Kun oikea tieto syntyy osana työmaan päivittäistä tekemistä ja on oikeiden ihmisten käytettävissä oikeaan aikaan, hukkaan voidaan päästä kiinni siellä, missä siihen voidaan vielä vaikuttaa.
Kuvassa Aarni Heiskanen puhuu rakennusalan tuottavuudesta Prefekt Day 2026 -tapahtumassa.


